Tämä hymy ei hyydy! :)

Vain kolmen ja puolen tunnin yöunien jälkeen herätyskello soi (ihanaa, kun kelloja siirretään - NOT!) ja oli aika suunnata nokka kohti Lohjaa ja cairnien katselmusta. Oli vuoro Pihkan ensimmäisen näytelmän. 

Pikkuneiti kesti matkan hyvin, vaikka kärsikin pahasta olosta. Tuomarina Lohjalla toimi Tiina Hirvonen, pitkäaikainen cairnien kasvattaja. Hänellä on kennel nimeltä Heathermoor. Luettelosta huomasin, että Pihka oli selkeästi koko näyttelyn nuorin - seuraavaksi nuorimmat olivat yli kuukauden vanhempia!

Meidän luokassamme, narttujen 5-7 kk baby-luokassa, narttupentuja oli yhteensä kolme. Pihka esiintyi mielestäni kauniisti ja pystyi keskittymään hommaansa hyvin, vaikka ihmisiä ja muita koiria oli paljon. Hän antoi myös tuomarin nätisti tutkia itsensä. 

Tuomarin tutkittavana :)

Liikkeessä

Kaunis Pihkani <3

Ohessa Pihkan saama arvostelu:

"Sievä pikkuinen. Erinomainen turkki. Hyvin narttumainen pää ja ilme. Riittävät kulmaukset. Aavistuksen alas kiinnittynyt häntä. Muuten kauniit liikkeet, mutta hieman löysyyttä vielä edessä. Erinomainen luonne."

 Pihka voitti kun voittikin 5-7 kk ikäiset narttupennut. Mä olin yhtä hymyä jo tässä vaiheessa! 7-9 kuukauden ikäisissä narttupennuissa oli vain yksi narttu. Nopealla silmäyksellä tuokin narttu näytti kauniilta ja se esiintyi hyvin. Tästä huolimatta Pihka voitti senkin ja oli PARAS NARTTUPENTU!

Tämän jälkeen luvassa oli Rodun Parhaan Pennun valinta. Meitä vastassa oli reilun kuuden kuukauden ikäinen urospentu, josta tuomari oli tykännyt kovasti. Meitä kierrätettiin kehän ympäri ja pian tuomari toikin minulle ihanan pinkin ruusukkeen - PIHKA OLI RODUN PARAS PENTU!!! Voi sitä hymyä ja riemua! Ihana pieni tyttöni <3

ROP-pentu ja VSP-pentu "esiintymistaitoisina" :D

ROP-pennun oli määrä myös osallistua ihan päivän lopuksi järjestettävään BIS-kehään. Päivästä tuli siis kertaheitolla melko pitkä :D Tästä syystä päästiinkin näkemään monia kauniita junnuja, nuoria ja vähän vanhempiakin cairneja. 

Kolmen maissa oli BIS-kehän vuoro. Kehässä mukana olivat paras juniori (Sandico Xpecting Magic), paras nuori (Prankster's Star Sapphire) sekä paras yli 2-vuotias (McPippan Malcolm). Muut olivat selkeästi vanhempia ja kokeneempia kuin meidän neiti, joten suuria menestymispaineita BIS-kehän suhteen ei ollut. BIS-kehän arvostelivat yhdessä Tiina Hirvonen sekä Paula Arpikari kennel Pauper'sista. 

Meidät kierrätettiin kehän ympäri. Vihreä ruusuke ojennettiin McPippan Malcolmille.. Suuni meinasi loksahtaa auki, kun keltainen ruusuke meni päivän parhaalle junnulle! Pihka siis sijoittui upeasti koko näyttelyn kauneimman koiran valinnassa TOISEKSI!!! Päivän BIS oli kaunis Prankster's Star Sapphire. 

BIS-kehä

Onnelliset ja hämmentyneet "voittajat" :)

Kehän jälkeen olin päästä pyörälläni! Upea, pieni, 5-kuinen tyttöni yllätti sekä minut että varmasti monen muunkin! Kannatti herätä aikaisin ja suunnata Lohjalle :) Nyt sitten kasvetaan muutama kuukausi ja toukokuun alkupuolella varmaan kokeillaan seuraavaa pentukehää :) Huippufiilis - tätä hymyä ei pois pyyhitä! :D

Lopuksi vielä muutama kuva neidistä palkintoineen: 

Pimeä palkintokuva :D

Pihka palkintoineen ja ruusukkeineen :)

Onnellinen voittaja <3

Tervetuloa tiimiin, Chiboogie's Shear Elegance! :)

Ja niinhän siinä sitten kävi... Peten ja Demin pennut nostivat pentukuumeeni VALTAVALLE tasolle! Kun olin päättänyt, että kumpikaan tytöistä ei meille päädy, niin ajatus rupesi kiertämään ympyrää - minä HALUSIN uuden vauvan kotiin. Vierailu Sannan luona Tottijärvellä (kennel Chiboogie's) ei auttanut asiaa, sillä hänellä oli kotonaan upea sydämen valloittaja Chiboogie's Shear Elegance. Neidillä oli tuolloin jo 11 viikkoa ikää ja hän etsi kotia enemmän ja vähemmän kuumeisesti.. Tytössä näytti olevan potentiaalia, joten Sanna ei ollut antanut sitä ihan kenelle vaan.. 

Seuraavista kuvista voittekin varmaan päätellä, miksi neitonen jäi mieleeni niin voimakkaasti: 

Upea Chiboogie's Shear Elegance

Näihin kuviin, näihin maisemiin...

Tuolloin elettiin muistaakseni tammikuuta.. Peten ja Pimun kanssa asustelimme tuolloin 2,5 viikkoa ystäväni luona vahtimassa heidän Paavo-koiraansa - minulla ei siis ollut mahdollisuutta hakea upeaa ilmestystä kotiini. Päätös tuli kuitenkin vahvemmaksi koko ajan - Sannalla oleva pentu oli minun Pihkani! Erään lauantai-aamun valjetessa pakkasin tavarani ystäväni luota, vein omaisuuteni kotiin ja siivosin.. Tämän jälkeen auton nokka kääntyi kohti Tottijärveä - oli aika hakea uusi perheenjäsen kotiin! Pihka-nimi oli kummitellut mielessäni jo kauan ja tämä neiti sopi täydellisesti sitä kantamaan! Näin ollen meidän tiimin karvaisten määrä kasvoi kertaheitolla kolmeen. 

Pihkan hankinta on osoittautunut todella hyväksi päätökseksi. Neiti on kaikkea, mitä toivonkin - hän on ADHD-pentu, joka rauhoittuu kuitenkin tarvittaessa. Hää nauttii uusista tilanteista ja rohkeasti haki paikkansa Peten ja Pimun "laumasta". Käsiä ja varpaita Pihka ei ole pureskellut oikeastaan koskaan ja pissat onnistuvat lähes aina suoraan paperille. Pikkuneiti on vienyt kyllä sydämen totaalisesti, enkä malta odottaa, että mitä tulevaisuus tämän neitosen kohdalla tuo tullessaan. Jotenkin tällä hetkellä tuntuisi siltä, että näyttelykehien lisäksi Pihkassa voisi olla potentiaalia myös agilitykentille! Aika saa kuitenkin näyttää tuon seikan. Näyttelykehien suhteen odotukset ovat kovat ja toivonkin, että Pihkasta saisin itselleni kunnon näyttelykoiran :) 

Iso kiitos Sannalle tästä sydämenvalloittajasta ja kuten otsikkokin kertoo - Tervetuloa Meidän Tiimiin, Pihka! Vahvasti hän on jo osa meitä, eikä kukaan voi häntä meiltä enää pois ottaa <3 Olen onnellinen päätöksestäni!

Loppuun vielä muutama kuva pienestä prinsessastamme: 

Pentukarvainen Pihkani <3

Kirjoitusurakkani alussa totesin, että kun silmät sammuvat, niin tekstikin loppuu. Sohvalle torkahtaneena toivotan kaikille oikein ihanaa sunnuntaina ja vetäydyn rakkaan koirakatraani kanssa makuuhuoneeseen :) Toivottavasti viimeisimmät kuulumiset päivittyvät tänne ihan lähipäivinä!

Aurinkoista alkukevättä kaikille!

Peten ja Demin pennut

Huh, musta on selkeästi tullut liian kiireinen, kun en ehdi blogiakaan enää päivittämään.. Nyt kirjoitellaan kuulumisia niin kauan kuin tämän neitosen silmät sammuu! :) Aloitetaan Peten ja Demin pennuista, jotka näkivät päivänvalon 31.12.2011 - loistolopetus vuodelle 2011, kuten oon jo aikaisemminkin sanonut! 

Pentueeseen syntyi neljä pentua, kaksi narttua ja kaksi urosta. Kaksi kertaa pääsin heitä katsomaan ja täytyy sanoa, että pitkään piti pohtia, että muuttaako toinen tytöistä meille vai ei.. Eihin päädyttiin näiden tyttöjen kohdalla kuitenkin :) Upeiden pentusten nimiksi tulivat Pepeto's Harald, Pepeto's Herkules, Pepeto's Henrietta sekä Pepeto's Harriet. Lapsoset lähtivät sinne tänne ympäri Suomea, vain yksi taisi jäädä lähinurkille. Toivon silti hartaasti, että jossain käänteessä heihin vielä törmäisin! Etenkin Herkules jäi todella vahvastikin mieleen..

Pääsin katsomaan pentuja kaksi kertaa ennen kuin he löysivät tiensä uusiin koteihinsa. Tässä kuvamateriaalia näiltä kerroilta: 

Demi-äiti pesueensa kanssa :)

Tytöt :)

Pepeto's Henrietta

Harrietia vähän jännittää!

Komea, upea, ryhdikäs Pepeto's Herkules <3

Pepeto's Harald 

 

 

 

Itse suloisuus: Harriet

Minun lemppari Herkules

Pete-iskä ja Mari-mummu toivottavat pentusille ihanaa elämän matkaa! Onnea ja kärsivällisyyttä myös omistajille, mikäli joku joskus sattuisi tänne eksymään :) Pennut olivat aivan ihastuttavia, ei muuta voi sanoa!