Meidän kuulumisia

Viimeisestä kirjoituksesta on pitkä aika ja ajattelinkin vähän päivitellä, mitä meidän elämässä on tällä välin tapahtunut. Melko hiljaiseloa on ollut, ollaan nautittu kesästä, odoteltu Pimun juoksuja ja oltu Peten kanssa ehkä vähän laiskojakin treenaajia.. Meille kävi pieni "onnettomuus" treeneissä, joka hetkellisesti vähän laski mun intoa, kun ärsytys kasvoi niin isoksi: eräissä harjoituksissa kettuterrieri kävi kiinni Peteen, puri oikein kunnolla. Aluksi näytti siltä, että Petelle ei olisi tullut mitään, mutta parin päivän päästä Peteltä löydettiin poskesta kahden sormenpään kokoinen karvaton alue, joka oli melko pahasti tulehtunut. Eläinlääkärikäyntihän tuolta sitten tuli ja antibioottikuurin myötä jouduttiin perumaan Piikkiön juhannuskisoihin lähtö.. "Turhat" eläinlääkärilaskut ärsytti mua niin paljon, että jätettiin muutamat treenit väliin. 

Solmussa :)

Tällä hetkellä meillä on kesätauko ohjatuista treeneistä ja nyt sitten pitäis jaksaa käydä hallilla yksin treenailemassa. Huomenna ollaan menossa.. Ja suunnitteilla on VALTAVASTI keppitreeniä, kyllästymiseen saakka!;) Suunnitelmat ovat kovat, kun beach futis- ja jazz-hulinat Porista loppuvat: ensimmäisenä olis tarkoitus suunnata Rauman Agi Pitseihin 23.-24. heinäkuuta. Tällä hetkellä haaveena olis vielä ilmoittautua kaikkiin mahdollisiin viiteen starttiin, mutta vielä en ole ilmoittautunut yhteenkään. Tästä seuraavana viikonloppuna ollaan ilmoittauduttu Porin KV-näyttelyyn, Pete pääsee yli vuoden tauon jälkeen kokeilemaan näyttelykettu-uraansa taas. Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna meinaan kuljettaa Peten Honkajoella ryhmänäyttelyyn, kun kerrankin näyttely sattuu olemaan niin lyhyen matkan päässä. Tämän jälkeen toivoisin vielä pääseväni Peten kanssa Tampereella agilitykisoihin. Siellä olisi mahdollista startata kahtena eri päivänä, yhteensä neljä starttia, mutta lopullista päätöstä en oo vielä tehnyt.. Katsotaan, miten Raumalla menee ;) Ja kun elokuussa vihdoin loppukesälomani koittaa, käymme varmasti Lempäälässä starttaamassa eräänä torstai-iltana, JOS emme ole siihen mennessä vielä luokkanousua päässeet kokemaan ;D

Mamman mussukat juhannuksena :)

Pimu-neitosen äitiysloma ei ole vieläkään ottanut tulta alleen, kun juoksuja vieläkin odotellaan.. Tilanne näyttää lupaavalta, mutta kun ei, niin ei.. Toivotaan, että neitonen pian kuumat päivänsä pukkaisi, tämä äiskä kun niin malttamattomana jo odottaa!!! Kävin muutama viikko sitten ihailemassa Pimun kasvattajan F-pentuetta (josta muuten löytyi muutama todella upea vauveli) ja voin sanoa, että ei koirakuume ainakaan helpottunut :D Odotellaan ja katsotaan!

Vauhdikasta jazz-viikkoa kaikille Porissa huomisesta eteenpäin viihtyville, muille aurinkoisia kesäpäiviä! :)

Kesäilta Yyterissä

Nautittiin kesäkuun alun ihanasta sunnuntai-illasta koirien kanssa lämpimässä, kauniissa Yyterissä. Meidän mukana matkassa oli Matti, joka ottikin koirista monen monta ihanaa otosta! Valtava kiitos Matille!:) Ilta oli ihana, ilma kaunis ja koirat innoissaan. Pete kävi aika pitkällä vedessä, mutta ei vielä innostunut uimaan. Pimu lähinnä nautti rannalla kaivamisesta ja Petelle räyhäämisestä. On toi meen Yyteri vaan upea!

Upeat otokset napannut siis Matti Malinen :) Kuvia klikkaamalla näet kuvat isompina..;)

Elämän riemuja

Pete ja Pimu

Vesipeto pallohullu :)

Pimu yrittää näyttää kaapin paikkaa :D

Hyppy tyrskyihin

Pimun taidonnäyte juoksemisesta

Kaivuun lumoissa

Kaunis <3

Hiekkanenä <3

Miten niin suu täynnä hiekkaa?? :D

Ja hermo meni..

Rakas Pete

Kaunotar

Hemmetin kepit ja onnellinen Mari

Mulla on maailman paras koira! Tänään oli vuorossa kotikisat, joissa oli ykkösille harmittavasti tarjolla vain yksi startti. Olihan tuo kuitenkin pakko kokeilla, kisoja ei koskaan ole liian lähellä :)

Pete oli taas ennen lähtöä todella levoton, haukkui ja komensi mua.. Sitä se ei juurikaan normaalisti tee, mä en tiedä, mikä tuolla kotihallissa on! Tuntuu, että näissä kisatilanteissa se on kaikkein levottomin just omassa hallissa. Jännitänköhän mä eniten siellä, kun on valtavasti tuttuja katsomassa?? Rata vaikutti kuitenkin heti melko mukavalta, alku oli ainut kohta, mikä vähän enemmän jännitti.. Siinä kun oli sellainen este - puomi-suora, joiden välissä piti taas kurvata putkeen - ne ei oo meille helppoja!

Noh, meen lähtö tuli jotenkin kovin "yhtäkkiä".. Ihan kuin en olis ehtinyt iskeä itseäni siihen suurimpaan paniikkiin, vaan pääsin melko rauhallisin mielin radalle. Pete odotti tosi kauniisti (tässä on tapahtunut edistystä!!!), vaikka ei ensin maahan meinannut mennäkään. Lähtö sujui ongelmitta, Pete suunnisti suoraan esteen jälkeen putkeen ilman pienintäkään yritystä puomin suuntaan. Tän jälkeen oli puomi, pituus, muuri, kaks hyppyä, A-este, putki, kaks hyppyä, putki.. Pete toimi kuin ajatus!!! Se oli uskomatonta, Pete meni juuri sinne minne pyysin, totteli kuin unelma. Nää on niitä hetkiä, jolloin kaikki työ on ollut kaiken pään seinään hakkaamisen ja uurastamisen arvoista - näinä hetkinä muistaa, miks treenaamista jatkaa!

Putkien jälkeen vuorossa oli kepit. Vaikka mä rataantutustumisessa olin niin tarkkaan katsonut itselleni paikan, jossa tuun seisomaan, etten oo liian lähellä, niin SILTI mä ajauduin ihan liian lähelle keppejä, ja siinä kosahti. Petellä ei ollut mitään käryä, mistä välistä mennään sisään, kun meikäläinen seisoi ihan tiellä. Vitonenhan siinä paukahti ja aikaa kului.. Kun oikea sisäänmenokolo löytyi, Pete meni kepit tosi kivasti loppuun saakka. Keppien jälkeen oli vielä kaks hyppyä, rengas ja hyppy. Keppien virheestä huolimatta meikäläinen tuli maaliin suu messingillä, naama kuin Naantalin aurinko! :) Pete oli loistava, keppivirhe meni puhtaasti mun niskoille!

Kaiken kruunasi meidän hienoakin hienompi aika. Ihanneaika radalla oli 45 sekunttia, me oltiin Peten kanssa ainut (tuloksen saanut) koirakko, joka suoritti radan alle 40 sekunnin! Se tuntui hyvältä, Pete kun on oikeasti nopea mini! Erittäin onnistunut kisasuoritus, oon enemmän kuin tyytyväinen upeaan cairn-urokseeni <3 Kiitos Pete!

Tampereen kisat jäivät nyt sitten meidän osalta väliin, kun mä unohdin ilmoittaa meidät sinne.. Seuraavat kisat ois nyt sitten näillä näkymin vasta 23.-24. heinäkuuta Raumalla, jolloin pääsis suorittamaan viis starttia :) Tosin seurakaveri kisoissa vinkkas menevänsä juhannuksena Piikkiöön kisoihin ja sanoi, että kimppakyyti ois hyvä vaihtoehto ;) Täytyypi siis miettiä niitä juhannussuunnitelmia vielä ja pohtia, josko siellä kävis kaks starttia vielä ennen heinäkuun loppua ottamassa.. Into ainakin on kova ja niinhän se menee - nälkä kasvaa syödessä! ;)

Loppuun voisin laittaa vielä vähän Pimun kuulumisia. Juoksuja kovin odotellaan, urokset jo haistelevat neitosta enemmän ja Pimun merkkailu on lisääntynyt. Kuukauden sisään niiden pitäis alkaa.. Ehkä tässä vaiheessa voidaan jo varmaan raottaa vähän salaperäisyyden varjoa, kun Cairnterrieriliitoltakin saatiin hyväksytty vastaus jalostustiedusteluun. Eli, Pimun tuleva sulhanen on aika julkistaa.. Tättärää tättärää.. Juoksut kun alkavat, ei meidän tarvii urosta kaukaa lähteä hakemaan. Kun kerran kotoakin upea uros löytyy ja yhdistelmä on toimiva, niin mikäs siinä! Pimun ensimmäisten lapsosten isäksi tulee siis meidän ihana Pete! Pepeto's Desiree <3 Candycairn Charlie Brown. Kasvattajan valinta tuli mullekin vähän puskan takaa, mutta  oon kyllä tosi innoissani! Sit täytyis vaan toivoa, että mahdolliset pennut menis yhteistyöhalukkaisiin koteihin, ettei käy vaan niin, että mulla on kotonani kohta kolmas koira ;)

Aurinkoista Helatorstaita kaikille! Kohti ensimmäistä kesälomaviikkoa suunnataan ;)

Rauman näyttelypäivä

Rauman koiranäyttely sujui vähän eri merkeissä kuin mitä alun perin suunnittelin. Vein viime torstaina Pimun kasvattajalleen Hannalle trimmiin ja kävi vähän niin kuin olin ajatellutkin - Pimun turkki oli aivan liian lyhyt näyttelyyn vietäväksi. Päätimmekin Hannan kanssa yhdessä, että Rauman näyttely jää tänä vuonna Pimun osalta väliin. Vaikka neiti ei näyttelyyn osallistunutkaan, päätin itse lähteä kannustamaan Pimun veljeä Kamua Raumalle. Oli ihana katsella upeita cairneja kehässä jännittämättä itse ollenkaan :D Kamukin käyttäytyi oikein hienosti ja sai ERIn sekä SA:n! Onnea Heidi ja Kamu!:)

Pete oli mukanani Raumalla vähän tyttöjä katsomassa ;) Päivä oli antoisa ja mielenkiintoinen, vaikka vettä tulikin taivaan täydeltä koko päivän. Tuomarin arvosteluita seuratessani sain todeta Pimun kotiin jättämisen olleen oikea ratkaisu: tuomari piti selkeästi enemmän runsasturkkisista kuin niukkaturkkisista koirista! Pimun onkin nyt sitten aika jäädä odottelemaan seuraavia juoksuja ja niistä alkavaa mammalomaa :) Tällä hetkellä neidille onkin suunnitteilla varsin mielenkiintoinen urosvaihtoehto.. Jalostustiedustelulautakunnan tuomiota odotellessa ;) Pimun seuraavia kisakoitoksia saammekin sitten odotella jonkin aikaakin..

Peten seuraavana urakkana on näillä näkymin tosissaan kotikisat 2.6. ja mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, käymme todennäköisesti myös Tampereella starttaamassa 5. kesäkuuta :) Näitä odotellessa!;)

Kisakuulumisia Hämeenkyröstä

Tänään vietimme Peten kanssa Hämeenkyrössä aivan ihanan kisapäivän aurinkoisessa ilmassa. Kisat järjestettiin pesäpallokentällä, joten pohja oli todella ihanteellinen juosta - sekä koiralle että ohjaajalle. Kentällä oli kaksi kisakenttää rinnakkain eikä niiden välissä ollut minkäänlaista kunnollista aitaa. Tää aiheutti mussa vähän jännitystä: Miten Pete reagoisi, kun viereisellä radalla joku menisi samaan aikaan?? Mehän ei olla treenattu edes ulkokentällä sitten kesän 2009, saatikka sitten niin, että vieressä suorittaisi joku muu rataa.. Pete oli kuitenkin rauhallinen ennen lähtöjä ja sai mutkin näin rentoutumaan hiukan :)

"Nakkia, nakkia, nakkia!!!"

Lämmittelyä..

Viimeiset odottamisharjoitukset ennen radalla lähtöä

Ensimmäinen agilityrata vaikutti tutustuessa melko kivalta, vain kepit tuntuivat olevan "pelottavammat" meikäläisen mielestä. Pete odotti lähdössä todella mallikkaasti ja sainkin rauhassa siirtyä hyväksi kokemaani paikkaan. Alku lähti hyvin käyntiin, mutta kolmannella esteellä Pete ohitti esteen huonosta ohjauksesta johtuen. Hää kuumeni tästä vähän ja muutaman esteen jälkeen painoi vahingossa ohi putken. Putken jälkeen suoritusvuorossa oli kepit, joille Pete mallikkaasti lähti väärältä puolelta. Tässä vaiheessa mua jo lähinnä nauratti, minkä jälkeen rata sujuikin tosi hienosti loppuun :D Tästä radasta kuvittelin meille tulleen monen monta virhepistettä, mutta kuitenkin kuvittelin, että saimme hyväksytyn tuloksen. Olikin melkoinen yllätys, että tuloslistassa näkyi kohdallamme "hylätty". Vieläkään en tiedä, että missä kohtaa tuon hylkäämisen johtaneen virheen teimme.. Ehkä oon tehnyt väärän radan keppien jälkeen tai jotain, koska kepeille asti kiellot oli merkitty tuomarinsihteerin lappuun.. Who knows?? Mutta fiilis oli kuitenkin ihan ok, Pete kuitenkin teki mitä pyysin, eikä ottanut häiriötä kentän ulkopuolisista tekijöistä :)

Valppaana, mutta kauniisti odottaen :)

Toiseen rataan tutustuminen alkoi välittömästi ensimmäisen luokan loputtua, rata oli jo rakennettu valmiiksi viereiselle kentälle. Kyseinen agilityrata sisälsi jo muutamia meille selkeästi haastavampia kohtia, mutta yleiskuva oli mielestäni ihan ok. Etenkin alussa oli meille ehdottoman vaikea kohta kun kahden hypyn jälkeen piti kaartaa vasemmalle putkeen, vaikka suoraan edessä oli Peten mielestä "ah, niin ihana" kontaktieste. Pete kävi vielä vähän kierroksilla edellisen radan jäljiltä, mikä näkyi esim lähdössä siten, että vaikka hää kiltisti odotti paikoillaan, niin ei ensinnäkään malttanut mennä maahan ja istumasta nousi seisomaan.. Luojan kiitos hää kuitenkin ODOTTI lähtölupaani! Tämän ansiosta sain kuin sainkin Peten putkeen, josta onnistuneesti saimme jatkettua rataa mielestäni oikeinkin kivasti :) Parissa kohtaa (keppien lähdössä, A-esteen lähistöllä) tuli läheltä-piti-tilanteita, mutta tälläkin kertaa luulin, että niistä selvittiin vain muutamilla lisäsekunneilla, ei virhepisteillä.. Toisin kuitenkin kävi :D Tuloslistasta sain huomata, että ratavirheitä oli kuin olikin kertynyt viisi kappaletta (eli virheen verran) kolmen ylitetyn sekunnin lisäksi.. Ylitettyä aikaa osasin vähän odottaakin, mutta ratavirheet olivat hienoinen pettymys, koska itse en TAASKAAN tiedä, että mistä kohtaa rataa nuo virheet tulivat.. Oletettavasti kepeille lähdettäessä, koska esteitä ei tippunut ja kontaktit näin Peten huolellisesti ottavan.. Kaiken kaikkiaan olin kuitenkin varsin tyytyväinen Peteen tältä radalta, vaikka tuloksena olikin 8,08!

Ennen kolmatta rataa oli onneksi pienoinen hengähdystauko, saatiin Peten kanssa molemmat rauhoitettua itsemme!:D Viimeisenä vuorossa oli hyppyrata.. Rata sisälsi paljon pitkiä suoria (joilla mä en pysy Peten perässä), mutta muuten vaikutti ihan kivalta!!!:) Tällä radalla Pete ei enää malttanut lähdössä odottaa, vaan otti varaslähdön.. Luojan kiitos lähdössäkin oli pitkä suora, joka päättyi putkeen, joten sain Peten hyvin ohjattua oikeille esteille vaikka olinkin vähän jäljessä! Kaiken kaikkiaan olin todella tyytyväinen meidän rataan!:) Tosin kepeiltä otettiin taas se harmillinen vitonen, niitä tarvii HARJOITELLA, HARJOITELLA, HARJOITELLA!!!! Huomasin kuitenkin, et Pete osaa mennä kepit tuolta "väärältä puolelta" selkeästi paremmin kuin siltä, miltä muut.. Osas etsiä sisääntulon itse ja liikkui paljon vauhdikkaammin!:) Ihan loppupuolella kolaroitiin Peten kanssa oikein urakalla, kun Pete meinas mennä yhtään odottamatta putkeen väärästä päästä ja mä satuin justiinsa juoksemaan sen väärän pään kohdalla :D Tästä selvittiin kuitenkin säikähdyksellä ja rata sujui onnistuneesti loppuun saakka!

Vauhdilla "lammaskoirani" suuntaa kohti maalia <3

Kokonaisuudessaan päivästä jäi oikein hyvä maku suuhun, vaikka niitä LUVA-nollia ei tältä reissulta tippunutkaan!:) Se on kumma, et tällasista reissuista vaan nälkä kasvaa, ja mieli tekis ilmoittautua nyt vaan uusiin ja uusiin kisoihin :D Kesäkuulla on meidän seuran omat kisat, jotka tarvii varmasti käydä kokeilemassa! Niissä on kuitenkin vain yksi startti, joten täytyypi katsella josko toukokuun lopulle tai kesäkuun alulle vielä jotkut kisat kävis kokeilemassa, kun muuten kesäkuun loppupuolen kisatarjonta vaikutti aika heikosti sopivan mun suunnitelmiin.. Hämeenkyrön kisaolosuhteita voin kuitenkin suositella jokaiselle! Pete saa illalla kunnon herkkuruuat kiitokseksi hyvästä suoriutumisesta :) Päivän onnistumisesta kiitokset ihanalle auringolle, joka lämmitti meitä mukavasti, sekä Santulle, joka urhoollisesti kesti jännitykseni, toimi lisäkäsinäni ja otti kaikki blogissakin olevat valokuvat tältä päivältä! Valtaisat kiitokset myös Annikalle ja Latelle, jotka piditte hyvää huolta Pimusta täällä Porissa :) Nyt olkkarin lattialla makaa kaksi hyvin väsynyttä cairnia <3

Mun ihana apurini ;)

Mun päivän stara :)

Ens viikonloppuna olis (valitettavasti kaljun) Pimun vuoro esiintyä Rauman näyttelyssä :) Sitä odotellessa!