Pienoinen unohdus - HÄN on täällä!

Reippaasti olen päivitellyt näyttelytuloksia ja muita mahtavia uutisia, mutta se pieni olennainen juttu on vallan jäänyt kertomatta - HÄN on syntynyt!!! :) Ja on tänään jo kolme viikkoa vanha! 

Pääsiäissunnuntain ja -maanantain välisenä yönä meillä vihdoin synnytettiin. Hilda venytti synnytyksen todella pitkälle ja mä olin jo hyvin malttamaton synnytyksen suhteen. Jo lauantai-iltana Hilda antoi pieniä merkkejä - se oli tosi väsynyt ja kävi oksentamassa mun sänkyyn KOLME kertaa. Sunnuntai-aamuna sen näki jo kunnolla - synnytys on tulossa!!! Se oli jo aamulla jotenkin niin synnyttävän oloinen, että mä olin valmis aloittamaan synnytyksen piankin. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, joten uskaltauduin sitten hetkittäin pois pentukopan ääreltä. 

Kymmenen jälkeen sunnuntai-iltana Hilda alkoi antamaan merkkejä alkavista supistuksista, mutta ensimmäinen näkyvä supistus tuli vasta varttia vaille kaksitoista. Tästä supistukset alkoivat, mutta ne olivat melko laiskoja ja niitä tuli suht harvoin. Puolitoista tuntia myöhemmin aloin vähitellen huolestua - näin, että se ei supistellut kunnolla, mutta siitä huolimatta aloin epäilemään, että joku on vialla. Soitin asiasta niin Porin päivystävälle eläinlääkärille kuin ystävällenikin, joka oli päivystämässä Raumalla. Pienen opastetun "sisätutkimuksen" jälkeen Heidi sanoi, että vielä ei tarvitse huolestua, mutta mikäli tuo tuosta kovasti venyy, niin sitten pitää soitella Poriin uudelleen. Tämän puhelun aikana, joskus kahden jälkeen, Hilda aloitti yhtäkkiä TODELLA voimakkaat supistukset ääniefekteineen. Täytyy sanoa, että siinä kohtaa jo vähän pelästyin, sillä Pimu on aina ollut todella hiljainen synnyttäjä. Näitä supistuksia ei kuitenkaan kestänyt kovinkaan kauaa, kun ensin Hildasta tuli nestettä pihalle ja hetipian sen jälkeen pieni tummahko pentu "tipahti" maailmaan - neiti kun halusi synnyttää pennun seisaaltaan. Hilda lähti tämän jälkeen pesemään itseään ja jätti minut kaivamaan pennun ulos pussista ja kuivaamaan. Itsensä pestyään hän alkoi kuitenkin kauniisti ja hellästi hoivaamaan pentua, ja sain lakata murehtimasta. 

Poitsun syntymäajaksi tuli siis 21.4.2014 klo 2.18. Syntymäpainoa herralla oli tasan 200 grammaa.

Jäin seurailemaan tilannetta vielä muutamaksi tunniksi, mutta kuten ultrakin jo näytti, niin selkeästi jotenkin huomasi, että enää toista ei ollut tulossa. 

Elämä Hildan ja pikkuisen kanssa on alkanut hyvin! Painoa tulee suht tasaisesti noin 200 grammaa / viikko ja tänään aamulla poitsu painoikin jo karvan verran vajaa 850 grammaa.

Omien linjojen jatkoa tästä pentueesta ei siis suoranaisesti tullut, kun maailmaan tupsahti vain pieni poika, mutta tarkoitus ei ole päästää pikkumiestä käsistä ihan kokonaan. Ehkä tätä myötä jonain päivänä pääsen käyttämään miestä jalostuksessa ihan itsekin... Tällöin Hilda ja Masa säilyisivät linjoissani edes jollain tapaa... Ei kuitenkaan mennä asioiden edelle, vaan näin päästän teidät kuvien pariin :) Nämä eivät ole ihan tuoreita, mutta niitä tulee sitten ajan mittaan lisää!

Syntymää seuraavana aamuna

Pikkumies ensimmäisenä päivänään :)

Tyrannikynnet jo heti muutaman vuorokauden ikäisenä :)

Poitsu ja äippä isomummua (eli minua) piristämässä

Sauli & Sauli Junior, ikää 12 vrk

<3

"Antaudun!"

 

 

Mä olen jo nyt niin rakastunut tuohon herrasmieheen... Mitä tässä tapahtuukaan, kun nyt ovat alkamassa ne kaiken parhaimmat viikot??? :) Koitan palailla kuulumisten merkeissä taas mahdollisimman pian!