Pimu, Pete & Pihka

Pimu, Pete & Pihka

Sivut

26.9.2011

Sisko ja sen veljet

Tänään tuli vihdoin SE päivä! Peten ja Pimun rakkauslapset syntyivät tähään maailmaan <3 Mittasin viime yönä yhden maissa Pimulta lämmön 36,1 ja aamulla ilmoitin, etten mene tänään töihin. Pimu oli aamulenkin jälkeen koko ajan pentulaatikossaan, kahden jälkeen lähdettiin pienelle lenkille. Lenkin jälkeen neiti ei enää rauhoittunut, vaan oli tosi levoton.. Jossain vaiheessa ei enää halunnut olla laatikossa, vaan pyrki viileämmälle lattialle. Kun menin viereen, alkoi täristä.. Pian alkoi selkeästi supistukset näkymään! Nostin neidin pentulaatikkoon, ja siitä se sitten alkoi.. 

Aarteet synnyksen jälkeen 

Ensimmäinen pentu syntyi maailmaan maanantaina 26.9.2011 klo 16.08. Kyseessä oli komean näköinen tumman brindle uros, jonka pää näytti todella komealta! Pikkuinen oli kyllä heti kovin äänekäs ja vauhdissa, mutta tissille hän ei meinannut löytää lainkaan :) Pimu hoiti hommansa upeasti, alkoi heti nuolla poikaansa. Vasta kun poika löysi tissin, Pimu otti pienen levon ennen seuraavaa urakkaa. 

Komea esikoinen <3


Hetken levättyään Pimu alkoi supistella uudelleen. Jonkin ajan kuluttua huomasin seuraavan pennun olevan tulossa. Tämä vauva oli tulossa pylly edellä, ja oli hankalampi kuin ensimmäinen. Otin pennusta hiukan kiinni ja saatiin pikkuinen ihan nätisti ulos Pimun kanssa. Pentu tuli maailmaan 17.10. Tämäkin oli uros, hieman punertava väriltään. Tää oli ensimmäistä jonkin verrankin isompi ja heti mahan alle päästyään Pimun tississä kiinni :D Ihana tapaus!

Äidin hellässä huomassa

Toisen pennun jälkeen Pimu nukahti hetkeksi ihan totaalisesti. Vatsassa tuntui kuitenkin vielä yksi vauva ainakin, joten osasin odottaa vielä yhden tulevan. Neidillä oli selkeästi hyvä sisäinen kello, sillä vain muutamien supistusten jälkeen tasan tunnin ja kahden minuutin kuluttua klo 18.12 maailmaan saapui toivottu prinsessa <3 Hän oli kovin pieni, selkeästi pienempi kuin pojat. Väriltään neiti vaikutti hieman vaaleammalta kuin pojat, eikä ollenkaan niin punaiselta. Neitikin oli pienestä koostaan huolimatta hanakasti heti tissillä :)

Perheen pieni prinsessa

Kolmannen pennun jälkeen Pimu rupesi hoivaamaan lapsosiaan, eikä antanut enää merkkiäkään tulevista pennuista. Puoltoista tuntia seurasin vielä neidin toimia läheltä, kunnes uskoin, että kolmeen aarteeseen päädyttiin tällä kertaa! Mä oon maailman onnellisin!<3 Pimu hoisi synnytyksen TODELLA mallikkaasti, hän on mahtava äiti! Oon ylpeä pienoisestani.. Nyt sitten kun saatais pidettyä koirakuume kurissa...

Loppuun vielä iso läjä kuvia mun, Pimun ja Peten aarteista:

Veljekset <3

Kauhukolmikko

Halaus äidiltä :)


Maitobaarissa

Väsynyt, mutta onnellinen äiti lapsineen <3

Seuraavat viisi viikkoa tässä blogissa saakin varmasti seurata pentujen kasvamista ja kehittymistä vastasyntyneistä villeiksi cairn-pennuiksi! Rakastan <3

24.9.2011

Otteita Pimun päiväkirjasta

Keskiviikko, päivä 53:
"Tänään ois vähän niinku kymmenen päivää siihen laskettuun aikaan, vaik ne sanookin, et aikaisemmin mä jo poksahdan. Jännittävää, vaik mä en kauheesti jaksakaan stressata. Hyvin ne siellä kasvaa ja potkii mua!"

"Illalla, kun äiskä tuli jumpalta, niin mun pikkuveli (isompi se kyl o!) tuli meille Heidin kaa. Se oli onneks ton Peten kaa enemmän, eikä kiusannu mua enää niin paljoo! Ehkä sekin vähitellen hiffaa, et MUSTA ON TULOSSA AIKUINEN! No mut hei se oli vähän outoo, et kun se Heidi lähti, niin Kamu jäikin meille!!! Mitä ihmettä tää on?!?!? Oltiin iltalenkillä äiskän kaa kaikki kolme sulassa sovussa, se oli tosi hauskaa!"

Torstai, päivä 54:
"Olipa rankka yö ja aamukin! Pojat vissiin keksi yhtäkkii, et ne ei tykkääkään toisistaan. Eka mä heräsin yöllä siihen, et ne tappeli. Sit heti aamulla ekaks, kun näkivät toisensa, niin ne tappeli. Äiti oli aika surullinen. Kamu muutti sit keittiöön jonkun muurin taa ja Pete on olkkarissa. Onneks mä saan olla täällä mun omassa huoneessa ja ihanassa pentulaatikossa! Tää on tänään ollu maailman paras paikka!!! Ja hei muute.. Äiti alotti tänään jonku ihan ihme jutun! Se on pistänyt jotain mun pyllyyn kolme kertaa päivässä, puhuu jostain lämmöistä.. Mitä lienee tarkoittavan??!? Sit se puhuu puhelimessa, et onks tää ihan normaalii ja miettii et voiko mennä töihin. Aika outoo touhuu, sanon mä! Mut muuten toi homma on mulle ihan ok, mä en vaan jaksa seisoo koko toimituksen ajan.. Maaten se on pal kivempaa!"

"Äiti tuli äsken poikien kaa lenkiltä. Mun ei enää tarvii mennä niiden kaa, kun en jaksa mennä kauheen kovaa. Vähän noi lapset jo painaa! Äiskä oli onnellisen oloinen, ne oli ollu sellasten Paven ja Pepin kaa - kaikki oli vissii menny hyvin! Se Pave on muuten aika komee, mä tykkään siitä.."

"Tää ilta oli ihan mahtava! Äitin kaveri Jenni oli kylässä.. Ne oli ekaks vähän poikien kaa, mut sit ne tuli mua kattoon makkariin.. Mä pääsin sänkyyn ja sit ne makas siinä mun ympärillä ja silitti vaan mua! Mä oon vaan kaiken paras, ja todella ansaitsen niiden KAIKEN huomion! Vauvatkin tykkäs, ne potki niit kauheesti.. Odottaa kai, et pääsee kaikkien hemmoteltaviksi!"

Perjantai, päivä 55:
"Äiti uskalsi lähtee töihin tänään, ei kuulemma vielä näytä synnytykseltä. Kylhän mä sen nyt tiesin! Päivä meni ihanan rauhallisesti, mä omassa huoneessani ja pojat omissaan. Tää on luksusta! Kohta onkin sit jo vähän eri meininki.."

"VÄHÄN JÄNNITTÄVÄÄ!!!!! Oltiin äiskän kaa päivälenkillä, ja mä näin JÄNIKSEN! Mut äiti oli nyt tosi tosi tosi tylsä! Se ei antanut mun lähtee jahtaamaan sitä. Ihan varmasti olisin saanut kiinni!!! Vaik mä kuin yritin sille sanoa, niin hemmetti se ei uskonut mua. Mut kyl unohtu niin pennut ja kaikki, kun jäniksen näin! Ihan parasta!"

"Mä oon kauheen kivasti viihtynyt tossa mun pentukopassa nyt! Mut tänään mä keksin, et "JES, mä saan itsekin ton vaatekaapin oven auki!!!". Siellä mä oon nyt sit tsillannut.. Äiti ei oikeen tykkää siitä, mää en ymmärrä sitä. Se tuli illan aikana vaikka kuinka monta kertaa makkariin, tulin joka kerta pois sieltä kaapista. Ja aina se laittoi sen oven kiinni, etten enää menis sinne! Mut mähän menin! Jos sit yön kuitenkin nukkuis tossa kopassa, niin äitikin ois onnellisempi. Onhan sekin ihan mukava! Ja niih, mä oon vähän surullinen äidin puolesta.. Se on kauheen huolissaan Petestä! Mä en oo Petee ny nähny, kun oon täällä omassa rauhassani, mut äiskä sanoi, et sen silmä on alkanut näyttää tulehtuneelta. Se ei nyt kyl tarvis enää lisähommia tähän sotkuun.. Toivotaan, et tulevalla iskällä olis kaikki hyvin!"


Lauantai, päivä 56:
"Hih, mun ja Peten treffeistä on tänään tasan kahdeksan viikkoa! Aika hienoo!!! Muuten olin kyl vähän ärsyyntynyt aamulla, kun Kamu herätti meidät jo 6.24.. Sen on vissiin ikävä sen äitii.. Mut noh, eiköhän tää tästä! Harmi, kun pojat ei voi olla yhdessä.. Mä en enää jaksais niiden kaa olla, mut pojille se olis kivempi!"

"Wuhuu, aamulenkki!!!! Äh, en mä nyt pidemmälle jaksa mennä.. Väsyttää... Aih, mennään sinne jänishuudeille?!? Kyl mä sit jaksan!!! Jänis, jänis, jänis, come to mama! Missä ne nyt luuraa..? Huoh, nyt tulee jo oma pihakin.. Heeeeei, tuolla on toi kiva mamma! Mä meen moikkaan sitä. Jes, se taas rapsuttaa mua. Odotas, mä heitän selältee, saat paremmin rapsutettuu.. Eiku hmm, odotas nyt.. Mites se nyt tapahtukaan?? Hemmetin vatsa, enhän mä pääse selälleni!!! Mites nyt tehdään?? Noh, rapsuta nyt sit siitä selästä ainakin.."

"Äiti tuli äsken kotiin Peten kanssa.. Heti tuli kauheet ärinää ja murinaa, ja äiti oli kiukkunen. Kamu oli tullut pois keittiöstä ja heti ovella pojat kohtas. Mä en käsitä, mikä niillä nyt on! Vaik kai Pete suojelee mua, kun meille tulee meen lapset. Mä en tiiä, mitä äiti teki, mut ei pojat ainakaan tappeluks asti päässeet. Onneks! Mut sit kun äiskä sai ne eri huoneisiin, niin sit se tuli tosi surulliseks.. Mä olisin halunnu lohduttaa sitä, mut toi ovi oli välissä! Onneks Pete oli pussailemassa sitä. Ne oli käyneet eläinlääkärissä, ja eläinlääkäri oli oikeen hätkähtänyt Peten silmää. Se kuulemma rähmii tositosi paljon, on ihan turvoksissa ja tulipunainen.. Ne joutuu huomenna viel uudelleen lääkäriin. Miks nää kaikki tulee nyt äiskälle samaan syssyyn? Mä ainakin oon sille kiva tänään! Piristäisköhän pennut sitä vai väsyttäis lisää?? Hmm, pitää miettiä.. Joku ihminen vois tulla ja halata sitä! Se tarvitsis sitä, kun me cairnit vaaditaan siltä nyt näin kovasti! Mut sen edestä me kyl sit rakastetaankin, AINA!!! Palataan, rakkaat fanit! Mä ilmoittelen mun kuulumisista vielä.."

20.9.2011

Ylöjärven kisat sekä Pimun kuulumiset :)

Oon ollut selkeesti vähän laiska kirjoittelija, kun on jäänyt koko Ylöjärven kisakuulumiset kertomatta. Sen kummempia kuulumisia tuolta reissulta ei ole, mutta se täytyy sanoa, että Pete oli vihdoista viimein oma itsensä ja oikeasti kuunteli edes sen, että minne mä haluan sen menevän ja meni sinne!

Ensimmäiseltä agilityradalta meille tuli hylly. Rata meni muuten kivasti, mutta kepeillä sählättiin oikein urakalla.. Kaikki kolme kertaa, jotka hyllyyn vaadittiin! Lisäks puomin alastulo-kontaktin Pete jätti ottamatta, mutta sillä ei sit enää ollut keppien hyllyn jälkeen mitään merkitystä.. Toisena vuorossa oli agilityrata B, joka oli selkeästi montaa 1-rataa haastavampi! Tuntui kuitenkin, että tuo rata sopi meille paremmin kuin monet selkeästi yksinkertaisemmat radat! :) Sen radan jälkeen oli oikein hyvä fiilis, vaikkei mitään loistavaa tulosta saatukaan.. Tulos saatiin kuitenkin, se oli 15 vp! Olin kuitenkin onnellinen, koska tällä radalla meillä olis ollut todella helppo saada hylly, jos Pete olis yhtään tehnyt siten kuin itse haluaa. 

Viimeiseen ratasuoritukseen sain olla jo tosi tyytyväinen! Vuorossa oli hyppyrata. Muutamia paikkoja, joissa epäonnistuminen oli helppoa, mutta pääasiassa ihan mukava rata! Pete tiputti esteen ihan alussa, mutta muuten hää meni todella kivasti!!! :) Tältä radalta tuloksena siis 5 vp ja erittäin hyvä mieli!!! Kannatti lähteä :)

Nyt treenataan Peten kanssa urakalla keppejä sekä kontakteja, ja mietitään, koska on seuraavan startin paikka.. Lokakuun alkupuolella olis mahis startata kotihallilla Noormarkussa, mutta en tiedä, viitsiikö sinne vielä lähteä.. Mietitään! :)

Sitten tämän hetken tärkeimpään: PENTUIHIN! Pimun vatsa on jo valtava, ja hää on niiiiiiin raskaana!!! On ollut upea seurata neidin kasvua, ja viikko sitten, kun tunsin pennut ensimmäistä kertaa, niin itku tuli. Torstaina alkaa lämpöjen mittailu ja viikonlopun jälkeen pennut voi tulla maailmaan oikeastaan koska vaan.. Odotan niin paljon, ettette arvaakaan! Ihanaa tulla mummuksi! :) Pidetään peukut pystyssä, pentuja odotellessa!<3

Pentutiedustelut kennel Pepetoksesta puhelinnumerosta 044 357 4527 (Hanna Granholm). Mikäli haluat kysellä jotain vanhemmista, eli Petestä ja Pimusta, tai sinua voisi kiinnostaa sijoitusnarttu, otathan yhteyttä minuun. Minut tavoittaa numerosta 040 835 9545 tai sähköpostitse mariska . 87@hotmail.com.

1.9.2011

Pullat uunissa :)

Huomasin, etten oo maininnut Pimusta pitkään aikaan mitään!!! Nyt näyttäisi vahvasti siltä, että MEILLE ON TULOSSA PENTUJA!!!<3 Kolmen viikon kohdalla Pimu lakkasi syömästä ja sen tissit alkoivat kasvaa vähitellen.. Oksentelua ei esiintynyt oikeastaan missään vaiheessa, mutta viikon verran hän oli syömättä oikeastaan vallan!

Neljännen viikon täyttyessä Pimu alkoi syömään ihan vähän, ensin kylässä ollessaan, sitten kotona! Punnitsin neidin perjantaina ja uudelleen maanantaina - pelkästään tuona aikana neidille oli tullut painoa huimat 700 grammaa!!! Se on paljon tuon kokoiselta koiralta! 

Viime tiistaina (30.8.) mä sitten huomasin SEN ensimmäisen kerran! Vatsa oli yhtäkkiä kasvanut ihan huimasti! Nyt se jo selkeästi näkyy, samoin prinsessan käytös on muuttunut kovin: se kerjää ruokaa selkeästi enemmän, se on todella paljon rauhallisempi, eikä edes paras kaveri Kamu saanut neitiä innostumaan leikkimisestä enää :) Tämä tuleva mummu on nyt niiiiin onnellinen, en malta odottaa, että pentuset saapuisivat maailmaan <3

Odotan pentujen syntyvän viikolla 39. Kyseessä on siis kennel Pepetoksen G-pentue. Saan hoitaa pentujen synnytyksen ja ensimmäiset viikot kotonani!:) Näin ollen Pimun ei tarvitse lähteä minnekään ja mä saan hyvää oppia tulevaa varten ;) En malta odottaa, kuluispa neljä viikkoa pian!

Terri-Eri 2011 Lohjalla

Elokuun viimeisenä lauantaina herätyskello soi meillä kotona klo 4.30. Peten ilme oli paljon puhuva: "Et herran jumala oo tosissas?!?" Olinhan mä :D Puol kuudelta starttasi auto kohti Lohjaa, kyydissä mun ja Peten lisäksi Sarkka sekä parsonrussellinterrieri Aava. Cairneja oli ilmoitettu mukaan huikeat 90 kappaletta, joten suuria menestysodotuksia ei tämän päivän tiimoilta ollut - lähdettiin ihailemaan kauniita cairneja ja saamaan taas yhden tuomarin mielipiteitä Petestä!
Candycairn Charlie Brown

Pete valmistautuu kehää varten :)
Avoimen luokan uroksia oli kuusi kappaletta, me oltiin ensimmäisenä arvosteltavana. Pete esiintyi kauniisti, keskittyi hommaansa ja oli aika innoissaan näyttelypäivästä :) Tuomari tykkäs Petestä ihan ok:sti, Pete sai laatuarvostelusta ERIn, eli tavoitteeseen päästiin ;) EHtakin jaeltiin, joten tyytyväinen sain olla! Kilpailuluokassa oli esillä neljä cairnurosta, ja Pete sijoittui hienosti kolmanneksi. Ilman SAta jäätiin, mutta olin tosi tyytyväinen Peteen! :) Hää on kyllä paras!<3

Tässä vielä tuomarin arvostelu Petestä:
"Good type. Good head. Mouth could be better. Good coat. Level topline. Good side movement, but close behind."

Pete arvosteltavana

Rakas <3
 
Matkaseuramme Aava (Piristeen Nippu Side) vetikin kehässä sitten HIPPASEN meitä paremmin! Nuori junnuneiti sai ERIn, voitti juniorinartut saaden SAn, sijoittui Paras Narttu kolmoseksi ja oli rotunsa paras juniori. Meidän päivä päättyi siis hienosti, kun päästiin jännittämään, miten Aava-neiti pärjää BIS-juniori-kehässä :) Neiti esiintyi kauniisti, mutta suurempaa menestystä isossa kehässä ei enää tullut! Onnittelut Aavalle ja Sarkalle todella hienosta päivästä!:) Neiti on upea!

Aavan kaunis pää

Aava isossa kehässä :)
Päivä oli todella kiva, vaikkakin raskas! Kiitokset Sarkalle matkaseurasta :) Seuraava koitos olis meidän viimeiset agilitykisat hetkeen Ylöjärvellä, näyttelyiden tiimoilta pitäis sitten miettiä seuraavaa kertaa.. Katsotaan!:)